Olet tässä: Metsästysseura Kartat ja muut asiakirjat Metsästysseuran ja hirviseurueen säännöt

Metsästysseuran ja hirviseurueen säännöt

HANHELAN METSÄSTYSSEURA RY:N SÄÄNNÖT

 

 

1 §

 

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

 

Yhdistyksen nimi: Hanhelan metsästysseura ry

 

Kotipaikka (=kotikunta): Oulainen

 

Yhdistys on perustettu syyskuun 28p: nä, 1969 ja siitä käytetään

näissä säännöissä nimitystä seura.

 

Seuran kieli on suomi.

 

Seura on Pohjois-pohjanmaan Kennelpiiri ry:n jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä. Seura kuuluu Oulaisten riistanhoitoyhdistyksen jäsenseuroihin.

 

 

SEURAN TARKOITUS

 

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;

2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;

3) metsästysampumaurheilua ja

4) kenneltoimintaa.

 

3 §

 

SEURAN TOIMINTAMUODOT

 

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;

2) suorittamalla riistanhoitotyötä;

3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;

4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;

5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;

6) kouluttamalla jäseniään; ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan;

7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja

8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa

9) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Lisäksi seura voi omistaa toimintaa tukevan yhtiön osakkeita.

4 §

 

SEURAN JÄSENET

 

Seuran jäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Pohjois-pohjanmaan Kennelpiiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä ja, joka on seuran alueella vakituisesti asuva tai vuokraa seuran toiminta-alueella omistamansa maat seuran käyttöön vastikkeetta. Jäsenyys edellyttää vähintään 10 ha:ia maata.

 

Seuran alueella vähintään 10 vuotta asunut jäsen ei menetä oikeuksiaan muuttaessaan pois seuran alueelta.

 

Seuran toiminta-alueella oleva vähintään 10 ha:in maa-alue, jonka omistaa perikunta, yhtymä tai muu vastaava, oikeuttaa perikunnan, yhtymän tai muun vastaavan yhdelle osakkaalle jäsenyyden. Maksimissaan viidelle osakkaalle voidaan myöntää jäsenyys, mikä edellyttää maata vähintään 50 ha:ia. Jäsenyys edellyttää maanvuokraamista vastikkeetta seuran käyttöön.

 

Maanomistaja, joka vuokraa vastikkeetta seuran toiminta-alueella olevat omistamansa maat vähintään 10 ha:ia seuran käyttöön mutta ei ole itse seuran jäsen, voi halutessaan osoittaa henkilön, jolle seura on velvollinen antamaan kausikortin puoleen hintaan. Tämä ei kuitenkaan oikeuta seuran jäsenyyteen.

 

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran

kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran

toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

 

Kannatusjäseneksi hyväksytään henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Kannatusjäsenet maksavat seuran talvikokouksen erikseen henkilöille ja oikeuskelpoisille yhteisöille päättämän vuosittaisen tai kertakaikkisen kannatusmaksun suuruuden.

 

Jäsenyyttä haetaan aina kirjallisesti seuran hallitukselta. Kaikki jäsenet hyväksyy tai ei hyväksy seuran hallitus.

 

5 §

 

JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

 

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan maaliskuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Lisäksi jäsen on velvollinen noudattamaan toiminnassaan hyviä metsästystapoja sekä edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.

 

Jäsen on velvollinen vuokraamaan seuran toiminta - alueella omistamansa maat seuran käyttöön vastikkeetta.

 

Jäsen on velvollinen osallistumaan seuran järjestämiin metsästysammunnan harjoituksiin ja talkoisiin seuran kokouksen päättämällä tavalla.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista.

Kannattavien henkilöjäsenten ja kannattavien yhteisöjäsenten kertakaikkisesta tai vuotuisesta maksusta päättää seuran talvikokous.

 

Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran kokouksen päättämällä tavalla.

 

6 §

 

SEURASTA EROAMINEN

 

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

7 §

 

SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET

 

Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka

 

1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen kaksi kertaa peräkkäin

2) myy seuralle vuokratut maansa tai muuttaa seuran alueelta pois ennenkuin 10 vuotta täyttyy

3) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;

4) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai

5) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti

6) toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa.

7) pidättäytyy vuokraamasta omistamiaan, seuran toiminta-alueella sijaitsevia alueita seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää.

8) seuranhallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen.

Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen,

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

 

8 §

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

 

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi­-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta

1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai

2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

3) sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.

 

 

TALVIKOKOUSASIAT

 

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,

2) Todetaan kokouksen laillisuus,

3) Hyväksytään työjärjestys,

4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,

5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,

7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,

8) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,

9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään metsästysammunnan harjoittelusta

10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta,

11) Päätetään kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,

12) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,

13) Hyväksytään seuran uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,

14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,

15) Valitaan metsästyksenjohtajat

16) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,

17) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,

18) Päätetään Oulaisten riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä,

19) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan

voida tehdä päätöstä.

 

10 §

 

KESÄKOKOUSASIAT

 

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioita.

 

 

 

 

11 §

 

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

 

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

 

12 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

 

Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on

pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

 

13 §

 

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

 

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

 

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

14 §

 

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

 

Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen talvikokousta.

 

15 §

 

SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS

 

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet

Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

 

16 §

 

PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

 

17 §

 

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

 

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

 

18 §

 

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

 

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;

2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;

3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;

4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat,

jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;

5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;

6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista

velvoitteista;

7) nimetä edustajat Oulaisten riistanhoitoyhdistyksen ja Pohjois-pohjanmaan Kennelpiirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;

8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;

9) pitää seuran jäsenluetteloa;

10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;

11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;

12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;

13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;

14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset

sekä

15) Päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§ 7) kohdan mukaisesti

16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

 

19 §

 

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT

 

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

 

20 §

SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

 

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:lle.

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Pohjois-pohjanmaan Kennelpiiri ry:lle.

 

21 §

 

MUUTA

 

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

 

 

 

Hanhelan Metsästysseura ry

 

 

HIRVENMETSÄSTYKSEN SÄÄNNÖT

 

 

 

 

  1. YLEISTÄ

 

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja, seuran ja seurueen kokousten tekemiä sääntöjä ja päätöksiä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

  2. Kaadettavien eläinten laatu päätetään seurueiden perustavassa kokouksessa.

  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueiden jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet

 

 

  1. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

 

  1. Metsästysmaiden vuokrausta hoitaa seuran johtokunta yhdessä jäsenistön kanssa.

  2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä. Kartta on nähtävissä nylkyvajalla.

 

 

  1. KAATOLUVAT

 

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta.

  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän (Rhy), luvanmyöntäjän (Rh-piiri) ja yhteistyökumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai johtokunnan tehtävään erikseen nimeämät seuran jäsenet.

 

 

  1. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

 

  1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet. Uuden jäsenen liittyessä hirviseurueeseen on hänen maksettava liittymismaksu ____ Kausilupa ei oikeuta hirviseurueeseen.

  2. Hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran johtokunnan päättämänä aikana pidettävässä ns. perustavassa kokouksessa syyskuun aikana.

  3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueiden perustavassa kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.

  4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe,aseen hallussapitolupa,voimassa oleva metsästyskortti ja voimassa oleva metsästysseuran jäsenmaksu.

 

 

 

 

  1. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

 

  1. Perinteisten seurueiden metsästyksenjohtajat ja tarvittavat varajohtajat nimeää perustamiskokous.

  2. Samoin nimetään hirviseurueiden tarvitsemat muut toimihenkilöt.

  3. Seurueen kokouksista ja tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja.

  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran ja seurueen omaa arkistointia varten.

 

 

  1. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNTÖ

 

  1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueiden perustavassa kokouksessa.

  2. Ns. yhteisiä seurueiden metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la – su).

  3. Ns. viikkopyyntiä toteutetaan seurueiden perustavassa kokouksessa tehdyn päätöksen mukai- sesti.

  4. Muutoin tapahtuvasta metsästyksestä päättävät metsästyksenjohtajat yhdessä.

  5. Hirvenpyynnissä on oltava vähintään kaksi metsästäjää.

 

 

  1. METSÄSTYKSEN JOHTAJAT

 

  1. Johtavat seurueidensa metsästystä ja vastaavat siitä mitä MA 23 §:ssä on sanottu

- metsästyslain ja –asetuksen ja hirviasetuksen säännökset

- lupaehtojen, seuran ja seurueiden tekemien kokouspäätösten ja sääntöjen noudattaminen.

  1. Metsästyksen johtajat saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä (ML 28 §).

  2. Mikäli metsästyksen johtajaksi nimetty henkilö on estynyt hoitamaan tehtävää, nimetty vara-johtaja toimii metsästystapahtuman johtajana ja hänellä on samat velvollisuudet ja vastuu tehtävien hoidossa.

 

 

  1. VARAJOHTAJAT

 

  1. Toimii metsästyksenjohtajan apulaisena ja erikseen nimettynä metsästyksenjohtajan sijaisena. Johtaa pyyntiryhmää sen vastuullisena johtajana (MA 23 §)

Tehtävänään mm.

  1. Opastaa ryhmä sille kuuluvalle pyyntialueelle.

  2. Määrää tarvittaessa passituksen ja passipaikat.

  3. Tarkistaa operaation / jahtipäivän päätyttyä, että kaikki ryhmän jäsenet ovat tulleet metsästä.

  4. Valvoo ja pitää kirjaa tarvittaessa pyyntiryhmänsä jäsenten metsästykseen osallistumisesta.

 

 

  1. METSÄSTYKSEEN OSALLISTUVA HENKILÖ

 

  1. Toimii pyyntiryhmän vastuullisena jäsenenä metsästyksen onnistumiseksi

  2. Menee johtajan määräämälle passipaikalle.

  3. Ilmoittaa ryhmänjohtajalle pyynnistä kesken poistumisestaan.

  4. On velvollinen noudattamaan metsästyksenjohtajan/varajohtajan antamia määräyksiä (ML 28§)

 

 

  1. HIRVIKOIRA, KOIRAN KÄYTTÖ

 

  1. Koirille jaetaan jahtiaikaa ja kaatomääriä tasapuolisesti.

  2. Pyyntiä ei kuitenkaan kohtuuttomasti viivytetä.

  3. Koiran mukaan maastoon vuorotellaan vapaaehtoisia hirvimiehiä. Annetaan koirattomallekin mahdollisuus.

  4. Koirakokeisiin osallistuvalle henkilölle ei tule poissaolo päivää koepäivästä.

 

 

  1. METSÄSTYKSESSÄ KÄYTETTÄVÄT VARUSTEET

 

  1. Metsästäessään jokaisen on käytettävä punaista tai oranssinpunaista päähinettä tai päähineen suojusta sekä väriltään selkeästi erottuvaa takkia, liiviä tai muuta vastaavaa vaatekappaletta.

 

  1. Metsästäessään jokaisella oltava mukana:

 

1. Aseen hallussapitolupa

2. Voimassa oleva ”metsästyskortti”.

3. Ampumakokeen suoritustodistus

4. Todistus seuran jäsenmaksun maksamisesta

5. Keltaista ja punaista merkkausnauhaa

6. Puukko, kompassi, tulitikut jne.

7. On suotavaa, että jokaisella on repussa ”narua” tai hihna koiran kytkemiseksi vaaratilanteessa tai metsästystä lopetettaessa.

 

  1. Ase

1. Jonka luodin paino vähintään 9 g ja osumaenergia E 100 > 2700 J, tai milloin luodin paino vähintään 10 g ja osumaenergia E 100 > 2000 J

2. Hirven ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaluotia.

3. Itseladatut patruunat ovat sallittuja.

4. Puoliautomaattikiväärin lippaassa saa olla enintään kolme (3) patruunaa.

5. Taskulampun yms. valoneuvon käyttö apuna metsästyksessä on kielletty.

 

 

  1. TURVALLISUUS

 

  1. Missään tapauksessa ei saa ampua

- Pitkin tietä (ei edes metsäautotietä)

- Maantien tai rautatien yli

- Maantielle tai maantieltä

 

  1. Hirvenhaukulle menee vain koiranohjaaja tai mukana oleva metsästäjä

  2. Passitettaessa varmistettava aina viereisen passimiehen sijainti ja turvalliset ampumasektorit.

  3. Passimies vaihtaa paikkaa ja lopettaa passin vain ryhmänjohtajan tai koiranohjaajan luvalla.

  4. Ase ladataan ja patruunat poistetaan paikallaan ollen ei kävellessä. Aseen piippu suunnattuna taivaalle.

  5. Tyhjän aseen ns. klikkilaukaus suunnataan myös ylös.

  6. Kokoonnuttaessa tauolle poistetaan aseesta kaikki patruunat.

  7. Jonossa kuljettaessa ase kannetaan hihnasta olalla.

  8. Alkoholin tms. huumaavan aineen nauttiminen metsästyksen aikana ehdottomasti kielletty.

 

 

  1. SUHDETOIMINTA JA KÄYTÖS

 

  1. Muista, että maanomistaja yksin päättää maidensa metsästysoikeuden käytöstä, myös vuokraamisesta ja vuokraehdoista.

  2. Muista, että olemme maanomistajan mailla eikä toisinpäin.

  3. Älä koskaan haittaa tai vaikeuta metsästykselläsi paikallisten asukkaiden viihtyvyyttä, harrastuksia tai elinkeinotoimintaa. Huomioi mm. autosi parkkeeraus tiluksilla

  4. Edistä yhteishenkeä seurueessa.

  5. Käyttäydy asiallisesti luonnonsuojelua ja suojeluaatteita kohtaan. Parhaan tuloksen saat osallistumalla ja vaikuttamalla omalla esimerkillä.

  6. Hillitse itsesi.

- Saaliinhimo ei kuulu hyviin metsästystapoihin

- Pyri luomaan kaikille seurueen jäsenille mahdollisuus kaatoon.

 

 

  1. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

 

  1. Seurueen jäsenen on päästäkseen jako-osuudelle velvollinen osallistumaan metsästykseen ja siihen liittyviin oheistoimintoihin.

  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm.

1. Kaikki saaliin käsittelyyn liittyvät toimet, myös nylkyvajalla.

2. Nylkyvajan, taukotuvan, kodan ja niiden ympäristön puhtaanapito ja muu hoito.

 

 

  1. AMPUMINEN JA SAALIIN KÄSITTELY

 

  1. Ampujan on suoritettava välittömästi kaadon jälkeen saaliin pistäminen ja suolistaminen.

  2. Saaliin arvoa ei saa pilata taitamattomalla (suolille) ja tarpeettomalla ampumisella, taitamattomalla armonlaukauksella /-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

  3. Koiraa ja sen kuuloa ei saa vaarantaa ammuttaessa hirveä ja ns.armonlaukausta.

  4. Kaadon tehnyt pyyntiryhmä ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin ruhon saamiseksi tienvarteen ja edelleen nylkyvajalle.

  5. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

  6. Kaadosta on ilmoitettava välittömästi metsästyksenjohtajalle.

 

 

  1. HAAVOITTAMISTILANNE

 

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

1. Ilmoittaa tilanteesta metsästyksen – ja ryhmänjohtajalle.

2. Merkitä keltaisella merkkinauhalla tarkoin ja selvästi oma paikka laukaushetkellä.

3. Merkitä punaisella merkkausnauhalla tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumis-

hetkellä.

  1. Mikäli metsästyksen johtaja ei toisin määrää, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten punaisin nauhanpätkin ja sotkematta, enintään 300 metriä.

  2. Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripassille.

 

 

 

 

  1. KAATAJAN MÄÄRITYS

 

  1. Tutkintatilanteessa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman.

  2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

  3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

 

  1. SAALIIN JAKO

 

  1. Kaadetun hirven nahka myydään hirviseurueen lukuun.

  2. Pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteen mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

  3. Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksina, jotka jakotilanteessa arvotaan

  4. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päättää johtokunta ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

  5. Peijaiseläinten nahkoista saadut tulot tilitetään seuralle

 

 

  1. RIKKOMUSSEURAAMUKSET JA ERIMIELISYYDET

 

  1. Metsästyksen johtajat ilmoittavat metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. He huolehtivat myös muista säädösten edeltämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

  2. Seurueen sääntöjen, seurueen kokouspäätösten, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajien ja varajohtajien ohjeiden ja määräysten rikkomiset toteavat välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.

  3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvistä erimielisyyksistä ao. metsästyksen-

johtaja tekee ratkaisun.

  1. Seuraamukset näiden määräysten rikkomuksista tai laiminlyönneistä

Metsästyksenjohtajat päättävät yhdessä.

1. Turvallisuusrikkomuksista metsästyksestä pois sulkeminen 14 päivän ajaksi. Metsästyskauden vaihtuminen ei poista sanktiota.

2. Metsästäminen vastoin ao. johtajan ohjeita ja määräyksiä, lupaehtoja tai perustavan kokouksen päätöksiä metsästyksestä pois sulkeminen 14 päivän ajaksi. Metsästyskauden vaihtuminen ei poista sanktiota.

3.Mikäli rikkomukset ovat toistuvia ja seurueiden etujen vastaisia pidätetään metsästysoikeus 1 kk ajaksi. Metsästyskauden vaihtuminen ei poista sanktiota.

 

 

  1. PEIJAISET

 

  1. Metsästysseuran peijaistapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat kaikki seurueen jäsenet.

  2. Peijaistyöryhmä toimii yhteistyössä johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja seurueen kanssa.

 

 

 

 

 

  1. KUSTANNUKSET

 

  1. Hirviseurueiden kulut ja kulujen rahoitus ovat seurueiden varainhoitoa ja kirjanpitoa.

  2. Hirviseurueiden kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä.

1. Lupamaksut

2. Yhteishankinnat

3. Pelkästään hirvenmetsästykseen vuokrattujen maiden vuokrakulut

4. Nylkyvajan käyttökulut

5. Saaliin kuljetusten kulut.

 

 

 

  1. METSÄSTYSVIERAAT

 

  1. Hirviseurueet voivat ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta tekee seuran johtokunta.

  2. Metsästysvieraiden osalta päätöksen jahtijärjestelyistä tekevät hirviseurueet.

  3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttämisestä päätetään ennen vieraiden metsästyksen aloittamista.

  4. Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran johtokunta.

  5. Metsästysvieraiden maksamat korvaukset sekä nahkatulot tilitetään seuran ns. Investointi-, huolto-,korjaustilille.

 

  1. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

 

Nämä ohjeet ja määräykset jaetaan seurueiden jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivusto on tehty Hynttyyt yhteen-hankkeella. 
Palautetta ja kehitysehdotuksia sivustosta voit
lähettää jussi.i.alanen @ gmail.com

 

Yhteystietoja Petäjäskoskelle

leader

lippu_ja_tunnuslause_netti