Olet tässä: Nuorisoseura Historia Seurantalon vaiheet

Seurantalon vaiheet

Nayttamo_web

Aluksi toimittiin Alakastarin talosta vuokratussa isossa tuvassa, jossa toimittiin toista vuotta. 

Ensimmäinen seuran talo otettiin käyttöön marraskuussa 1912 eli reilu puolitoista vuotta seuran perustamisen jälkeen. Ensimmäinen talo sijaitsi joen pohjoispuolella. August Kattunen rakensi talon hirsistä, jotka oli kerätty kylän isänniltä ja rakentamista varten otettiin 1.000 mk:n laina. Tämä talo kuitenkin paloi vuonna 1917. 

Uuden talon suunnittelu aloitettiin välittömästi. Ongelmaksi tuli kuitenkin paikan valinta. Matti Kivioja ja Joonas Kalliokulju ilmoittivat antavansa seuralle tarvittavan tontin joen eteläpuolelta. Asiaa käsiteltiin kolmessa kokouksessa. Ensimmäisessä voitti uusi paikka, toisessa vanha paikka ja kolmannessa uusi paikka, jolla seurantalo nykyäänkin sijaitsee. Talon paikan vaihto jäi hiertämään mieliä ja vaikutti myös seuran toimintaan.

Taloksi ostettiin Kuljun vanha "kantti" 1.500 mk:lla ja Tuomas Korte pystytti sen urakalla. Uusi talo otettiin käyttöön kesäkuussa 1919. Lainaa jouduttiin ottamaan 3.000 mk. Samalla päätettiin rakentaa erityinen ravintola jäljelle jääneistä rakennustarpeista. Riita talon paikasta näytti unohtuneen tähän mennessä.

Vuonna 1920 hankittiin taloon lämmityskamiina ja keväällä aloitettiin ravintolan rakentaminen.

Talon laajentamisesta keskusteltiin jo vuonna 1925, mutta tositoimiin alettiin vuonna 1931. Tällöin puhkesi jälleen riita talon paikasta hirsi- ja raudasperästen vaatiessa, että nuorisoseurantalo siirettäisiin Koskenperän tienhaaraan. Talo laajenettiin kuitenkin entiselle paikalleen ja se sai nykyisen asunsa vuona 1932. Tällöin seinien ja katon korkeudeksi tehtiin 3,90 m. Taloon laitettiin myös uusi pärekatto. Laajennustyöhön saatiin 12.000 mk:n lainaksi alavieskalaiselta maanviljelijältä, Ruuben Hannulalta, sillä pankeilta ei lainaa saatu.

Sähköt saatiin seuralle syksyllä 1949. Talon pärekatto uusittiin talkolla kesällä 1952. Vuonna 1953 taloa kunnostettiin sisältä ja 1954 tehtiin ulkomaalaus. Ulkohuone rakennettiin 50-luvun lopulla talkoilla. Puunkeräys talvella 1960 käynnisti seuran talon korjaustyöt. Puut sahattiin talkoilla. 1961 näyttämön korjasi urakalla Ville Myllylä ja ravintolan Matti Mäkelä. Vuonna 1967 taloon laitettiin huopakatto ja korjausta varten kerättiin sahapuita. Talon kattaminen tehtiin talkoilla. Samalla uusittiin ikkunat ja salin katto ja seinät maalattiin talkoilla.

Vuonna 1971 hankittiin seuralle lipputanko. Ulkorakennuksen katto uusittiin 1977. Toimitalon kunnostamisen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen suunnittelu aloitettiin 1979. Työt aloitettiin syksyllä 1980 ja talon lämmitys- ja lämpöeristystyöt saatiin päätökseen keväällä 1981, jonka jälkeen tehtiin sisämaalaustyöt. Työt tehtiin talkoilla Jussi Mäkelän johdolla. Remonttia varten kerättiin puita, viljaa ja rahaa. Avustusta saatiin kunnalta ja valtiolta. Myös tupailloilla kerättiin remonttivaroja. Talon ulkomaalaus teetettiin urakalla kesällä 1982.

Seuran talon laajennusta alettiin suunnitella vuonna 1983. Suunnitelma lähetettiin Opetusministeriöön lausunnolle, jonka pohjalta suunnittelua jatkettiin. Varsinainen remontti alkoi puun- ja rahankeräyksellä. 1985 päätettiin rakentaa salin päähän uusi näyttämö, nykyinen näyttämö muuttaa ravintolaksi, nykyiseen ravintolaan wc:t ja keittiötilat remontoida. Työt aloitettiin kesällä 1986 laittamalla peltikatto. Laajennus aloitettiin syksyllä ja töihin palkattiin kaksi kirvesmiestä rungon pystytyksen ajaksi. Osa ilmastointityötä teetettiin palkalla, mutta kaikki muut työt tehtiin talkoilla. Talkoita johti Jussi Mäkelä. Talon remontti saatiin valmiiksi keväällä 1991, jolloin myös uusi ulkorakennus saatiin valmiiksi. Kesällä 1991 tehtiin remontin viimeistelytöitä ja pihatöitä. Kaupungilta 80- ja 90- luvun remontteihin saatiin avustusta yhteensä 60 000 mk ja valtiolta 180 000 mk. Talkootunteja yksistään viimeisimmän remonttisarjan aikana kertyi yli 6000. Koko remontin kulut olivat noin 400 000 mk, joten omia varoja remonttiin tarvittiin 160 000 mk talkootyön lisäksi.

Sivusto on tehty Hynttyyt yhteen-hankkeella. 
Palautetta ja kehitysehdotuksia sivustosta voit
lähettää jussi.i.alanen @ gmail.com

 

Yhteystietoja Petäjäskoskelle

leader

lippu_ja_tunnuslause_netti